Juhannus
Pääsinpähän jussina ruokkimaan oravia ja lintuja porukoitteni pihassa. Hauskaa oli katsoa, kun orava halusi pähkinöitä, mutta ei uskaltanut tulla ottamaan niitä kädestäni. Muutama sentti jäi väliä.
Onneksi oravia oli ympärillä koko ajan ja vihdoin yksi rohkea ymmärsi ettei ollut uhkaa ja tuli napsimaan pähkinöitä kädestäni. Muutaman syötyään yksi sitten hamuili uutta ja ensimmäinen mikä tuli vastaan olikin mun pikku sormi, jonka orava meinasi ottaa. Ei se ollut mikään iso puraisu vaan samanlainen kevyt napsaisu millä orava ottaa pähkinänkin suuhunsa. Sanoisin, ettei omat lemmikkini puraise pahemmin. Molemmille on yhteistä vahingollinen puraisu.
Pikku linnutkin tykkäävät syödä kädestä. Tulkut ovat rohkeita lintuja ja eivät pelkää tulla hakemaan syötävää. Pikaisesti “istahtavat” kädelle ja nappaavat pähkinän suuhunsa, sitten painuvat läheiseen puuhun syömään. Toki palaavat uusia pähkinöitä hankkimaan ellei joku ole tarjoamassa niin kyllä niitä pihalla on astioissa. Pääosin oraville tosin.
Ei vastaavia kirjoituksia.
