Ei tämä varsinaisesti ole jatkoa aiemmalle, mutta nimesinpähän kuitenkin. Osa päivääni lyhyehkössä tekstissä.
Tiedätkös, joskus riittää, että ottaa aikaa itselleen ja jättää tämän näytön ja sen johtojen päässä olevan tietokoneen.
Tiesitkös, tietokone on se pömpeli tuolla lattialla ja näyttö edessäsi. Monet service deskiin soittajat eivät tiedä sitä.
Nyt tiedät.
Mutta asiaan, laitoin tuossa kilpparit nukkumaan. Vertti oli jo mennyt omaan koppiinsa, Leevi veti sikeitä lasin edessä ja Leo kävi yö kävelyllä päätyen syömään mattoani. Vein ressun nukkumaan ja suuntasin itse makoilemaan sänkyyn ja katselin kattoa. Eihän tuo valkoinen katto mikään upea näky ole, mutta siinä tuli mietittyä asioita ja toisaalta kirjoitettua mielessään osa tästä blogista.
Kävin läpi tätä päivää, seisoskeluani erään oven suussa kolmisen tuntia ulkovaatteet päällä, puhumassa ties mistä. Koska joitakin teitä kiinnostaa niin kerron lyhyesti, hän on kaunis, fiksu ja mukava – kyllä hän on myös nainen vaikkakin pitää moista enemmänkin kyseenalaisena – tyttö kuulemma . Hyvät piirteet naisessa, nuo kolme sanaa, mutta ennen kuin saan uuden viestin, että joku on mustasukkainen niin olemme vain kavereita. Kolmisen muffinsia sain myös mukaani, kun kummasti siellä ollessani sisälläni ollut krokotiili alkoi murisemaan niin piti heittää suuhun muffinsi, jotta kroko rauhoittuisi. Kyseiset maut olivat suklaa-banaani ja suklaa-salmiakki. Ensimmäinen muffinssi sisälsi molemmat. Mutta maistui kyllä hyvälle. Just add water.
Olen siis vieläkin sinkku, joten rohkeat saa aina laittaa viestiä tai tulla juttelemaan. Suurin osa on kuitenkin kesyjä ja he eivät itseäni taas kiinnosta. Kuten varmasti mainittu jo kerran jos toisenkin.
Lue lisää…
