Deuces – MJ:n kummitus,Evianin vauvat ja muuta randomia
Otsikkona biisi (Deuces osuus siis), mikä on kyl ehkä parasta musiikkia, kun blogia kirjoittaa. Joten tätä nyt looppina hetken aikaa.
Viime blogissa, se kiltti aukominen, joka oli oikeasti kilttiä. Eräs käsitti etten pidä hänestä toisaalta voipi olla sarkasmia, mutta samapa tuo. Selvitin kuitenkin sen varmuuden vuoksi. Koska kehun puolellehan se meni, ainakin hänen osaltaan.
Koskaan ei saisi sanoa ei koskaan, mutta kuinka monesti sitä tekeekään mieli sanoa. Karu totuus on, että jos sen sanoo niin ei kestä kauaakaan, kun on taas tekemässä sitä yhtä ja samaa minkä jo ehti ehti itseltään kieltää. No jaa, onkohan sillä niin väliä vaikka tekee jotain kiellettyä? Kuka meistä ei tekisi, jotain minkä on jo itseltään kieltänyt. On se sitten niinkin yksinkertaista kuin suklaan syöminen. Mutta siihen taas pätee se, että se lihottaa ja iho menee huonoksi, toisaalta tämän takia se varmasti kiellettiinkin.
Lue lisää…
